One could scarcely desire more delightful conditions for a nocturnal ramble

Venetsia on kiehtova ristiriitaisuuksien kaupunki: yhtäällä täynnä turisteja, toisaalla täysin autioita pikkukujia ja campoja, historiallista kauneutta & ränsistyneitä asuinkortteleita, luksusta & köyhyyttä, vieraileville rakennettua kulissia ja paikallisten todellisuutta. Meillä oli upea matka: tunnelma oli leppoisen rakastava ja etsimämme kevätkin löytyi laguunin rannoilta - ja seurasihan se kannoillamme Suomeenkin.. Venetsiaan palaamme taatusti!

Ilman dramatiikkaa ei kuitenkaan tämäkään retki sujunut: lähiomaisen vakava sairastuminen ja leikkaukseen joutuminen juuri ennen lähtöämme  toivat omat sävynsä matkan väreihin.. Onneksi meistä on tukea toinen toisellemme.

Seuraavassa pieni matkapäiväkirja maaliskuiselta pyrähdykseltämme ja vinkkejä kaupunkiin suuntaaville.

Yövyimme Hotel Sant'Elenassa Sant'Elenan saarella ja ihastuimme tämän hotelliksi muutetun luostarin hiljaisuuteen ja laadukkuuteen. Sant'Elenan saari on paratiisi turistilaumoihin kyllästyneelle matkaajalle: täällä on mahdollista nähdä paikallisia arkisissa toimissaan tai istahtaa puistoon, puiden katveeseen nauttimaan näkymistä merelle ja maalle.

Sant'Elenan yksi harvoista ravintoloista, Osteria Dal Pampo oli hienoinen pettymys, joten emme suosittele sitä täysin rinnoin. Toisaalta Dal Pampon lähellä sijainnut Vecia Gina on mahtava pizzeria. Täällä paikalliset siemailemailevat Camparia sodalla tai Spritz Aperolia ja joko hakevat herkullista pizzaa mukaan tai syövät paikan sitä päällä. Hauskana kuriositeettina saimme tietää, että mm. Brad Pitt ja Jamer Berenger ovat vierailleet täällä.

Vaporetoilla matkustaminen oli yllättävän helppoa sekä kätevää ja 7 päivän matkakortti oli ehdottomasti   hintansa arvoinen. Vaporetoissa kannattaa muistaa huomaavaisuus muita matkustajia kohtaan: väistä sivummalle laukkujen kanssa liikkuessasi, sulje matkustamon ovi perässäsi ja anna istumapaikka eniten tarvisevalle.  Jos merijalkasi ovat yhtä tottumattomat kuin meidän, pidä varasi noustessasi veneeseen tai sieltä pois (näimme valitettavasti ambulanssilaivan paikkaamassa jotakuta sateisella säällä laiturilla liukastanutta, joten kannatta olla tarkkana). Henkilökunta vaporetoilla suhtautui ihmeen kärsivällisesti ja ystävällisesti turisteihin.

Calle dei Stagnerilta löytyy La Antica Calice ravintola, johon me itse törmäsimme sattumalta ensimmäisen ja palasimme tarkoituksella toisen kerran. Tämä paikka on todellinen löytö: gondolieerit ja venetsialaiset syövät täällä lounasta ja ruoka on erinomaista. Oluen ystäville Birraria al Corte tarjoaa hyvän valikoiman italialaisten pienpanimoiden oluita. 

Rialton silta oli turistien hot-spot, off-seasonista huolimatta. Mura Rialtossa joimme drinkkejä paikallisten kanssa ja söimme venetsialaisia napopaloja (cicchetti). Campolla ravintolan edessä myydään viikonloppuisin edullisia friteerattuja mereneläviä. Rialton alueella sijaisevalla Campo della Pescherialla venetsialaiset hyörivät ruokaostoksilla ja turistit ihmettelevät tarjolla olevaa valikoimaa. 

Peggy Guggenheim Collection on  kuten meillä tapana sanoa, "ihmisen kokoinen museo", eli sen kokoelma oli kompakti ja laadukas - suosittelemme siellä vierailua lämpimästi, vaikka museon tilat ovat pienet runsaaseen kävijämäärään nähden. Vaihtuva näyttely Postwar. Italian Protagonists ei herättänyt meissä suuremmin tunteita.

Pizzeria Ae Oche Zattere on mutkaton pieni ketjuravintolaVenetsiassa. Paikka on venetsialaisten opiskelijoiden suosiossa: täältä saa isoja & tuoreita salaatteja ja herkullista pizzaa & miellyttävää palvelua. Galleria dell'Accademiassa vierailu oli rauhallinen elämys, koska muita taiteen ystäviä oli yllättävän vähän paikalla. Museon kokelmat painottuvat venetsilaiseen kuvataiteeseen: esillä on mm. Canaletton, Carpaccion, Tiepolen, Tintoretton, da Vincin ja Titianin töitä. Muista käydä katsomassa Giorgionen Tempesta.

Spritz Aperolit maistuivat vähän siellä sun täällä.. Kuva Bar Spritzistä, Campo Santo Stefanolta.

Palazzo Fortunyssä oli perusnäyttelyn lisäksi esillä Antoni Tàpiesin töitä. Vierailimme Barcelonassa hänen museossaan, jossa hänen työnsä herättivät meissä "hämmennystä", niinpä meistä oli mielenkiintoista palata tämän taiteilijan töiden pariin. Lisäksi kokoelma oli rakennettu Fortuny e Wagner - teeman ympärille (kävimme taannoisella Berliinin matkallamme katsomassa Stephen Fryn dokumenttielokuvan Wagner & Me, joten tämä näyttely ns. pakollinen poiminta). Peruskokoelma kiinnostanee kaikkia taideteollisesta muotoilusta kiinnostuneita. Bar Acuicheta sijaitsee Campo Filippo e Giacomolla: täällä ohjelmassa muutama polpetta & Spritz.

Venetsia on kaupunki, jossa voit yhdistää kaupunkiloman rantalomaan: Lido di Venezia on vain pysäkin päässä Sant'Elenan saarelta. Loputtoman pitkien ja vielä tuolloin tyhjien rantojen lisäksi näimme retkellämme Lidon sisäisessä kanaalissa uponneen veneen nostoyrityksen ja yritimme taas tottua saarella liikkuviin autoihin. 

Lidolla sijaitsee myös Beit Chaim,  juutalainen hautausmaa, mikä oli koskettava vierailukohde. Tunnelma on harras, tänne ei kannata yrittää bikinit päällä. Myös valokuvaaminen on kielletty.

Ruokakauppa aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen, koska kaupat eivät olleet auki myöhään ja ne voivat olla myös päivällä muutaman tunnin kiinni. Sunnuntaina ilmeisesti vain Lidolla sijaitseva isompi kauppa on auki. In Coop Via Garibaldilla oli hyvä pelastus Sant'Elenalla majailevalle.

Caffè La serran puutarhamyymälä ja ihana kahvila ilostuttivat pieniä viherpeukaloita Viale Giuseppe Garibaldilla.

Il Nuovo Galeon ravintolan löysimme matkakirjan vinkeistä. Ikävä kyllä tämä ravintolan ruoka ei ollut kovin ihmeellistä, vaikkakin palvelu siellä oli erittäin ystävällistä. Venetsian Merimuseo, Museo Storico Navale on valitettavan ylenkatsottu helmi. Täällä pääset tutustumaan gondolien historiaan ja Venetsian kaupallisen merenkulun sotaiseen menneisyyteen.

Osteria Da Pozzi Dae Fie on pieni & hauska korttelibaari Castellon keskellä. Tähän todella omaperäisesti sisustettuun kuppilaan ei moni turisti löydä, niinpä palvelu oli erittäin ystävällistä.

Trattoria alla Rampa Via Garibaldilla on pikkuruinen ja vaatimaton ravintola, johon löysimme sattumalta. Paikallisten suosiossa oleva kahvila & ravintola sijaitsee pienen kalatorin vierestä ja tarjoilee edullista & mutkatonta ruokaa lähellä biennaalialuetta.

Ca'Pesaron perusnäyttelyyn sisältyi fantastinen itämaisen taiteen näyttely, pelkästään sen takia museossa kannatta vierailla. Hieno goottilainen palatsi, Giorgio Franchetti alla Ca’ d’Oro on oiva vierailukohde keskiaikaisen taiteen ja symboliikan ystäville.

Cannaregion alueella sijaitseva Ristorante al Giglio ravintola on suunnattu enemmän turisteille, joten ruoka on melko keskinkertaista. Ghetto di Venezia on ensimmäinen getto, sen perustaminen ajoittuu 1500-luvulle.

San Giovanni Grisostomon pikkuruisessa kirkossa kävimme sytyttämässä kynttilät (vaikkemme itse uskonnollisia olekaan) läheistämme miettien. Santa Maria della Pietàn sisäänpääsymaksu kannattaa maksaa, jos haluat nähdä Tiepolon maalaamat freskot. Valitettavasti matkamme ajankohtana ei järjestetty Vivaldin konsertteja, mihin kirkon ohjelmisto on erikoistunut. Renessanssitaiteilija Vittore Carpaccion töitä on esillä Scuola di San Giorgio degli Schiavonissa.

Viimeisenä vinkkinä suosittelemme 

Venetsiaan matkaaville tai siellä asumisesta haaveileville suomalaisen paluumuttajan arkea kanaalien kaupungissa taltioivan Vihdoinkin Venetsia -blogin seuraamista.

By Bean & Crumpet

He might have stood there indefinitely

Essential thing when waiting for a bus or a tram to arrive is to intensively stare into the direction of coming vehicle. It is possible, that the staring makes the vehicle arrive more quickly.

Sometimes it is difficult to tell apart a bus from a tram. In a blizzard a bus resembles tram and vice versa. There is a solution to this problem: a general term. A bus/tram can be called bum or tras. You can use these terms always, no matter which one is coming and you are always correct. Whilst waiting you can hum about bum and tras. And the time just flies by.

By Crumpet
--------
Oleellisena osana raitiovaunun ja bussin odottamiseen kuuluu intensiivinen tuijotus odotettavan kulkuvälineen tulosuuntaan. On mahdollista, että tuijotus saa välineen saapumaan nopeammin.

Joskus kulkuvälineitä voi olla vaikea erottaa toisistaan. Lumipyryssä bussi ja ratikka näyttävät hyvinkin samankaltaisilta. Tähänkin hätään on ratkaisu: yleisnimitys. Bussi/ratikka on siis butikka tai rassi. Näitä nimityksiä voit käyttää huoleti, sillä on ihan sama, kumpi väline on tulossa, olet aina oikeassa. Odotellessa voi hyräillä laulua butikasta ja rassista. Näin odottavan aika ei käy pitkäksi.

By Crumpet

Driving Ms. Crumpet

B&C has had the privilege of having a loaned car on their disposal for couple of weeks now. Even though having a car is fun & easy and therefore scaringly addictive, has B&C decided firmly against buying a car. These are some of reasons why not:

1) Not buying a car is a major ecological decision. Owning a private car is a burden to environment in many different ways. Some examples are: construction and maintenance of roads, exhaust fumes and small particle emissions, noise polution caused by cars, maintaining the global fuel supply chain, chemicals used in cars battery cells, construction of cars, transporting the car from manufacturer to plant and recycling the car (not all parts can be reused), etc.
2) Owning a car is very expensive compared to relatively cheap public transportation in Helsinki
3) If you own a car you hardly get any everyday exercise unless you have a very physical job
4) It´s quite stupid to own a car in centrum of Helsinki, because public transport is very well organized :)
5) You miss lots of details while driving around (all the natures small things, people fuzzing around)

Of course without a car you have accidents like Bean and Crumpet: whilst returning from grocery store they were caught by rain storm which caused the groceries to fall on the street because they were packed in paper bags. We´ve had many good times reminising that accident, so it wasn´t life changing event which would cause us to buy an automobile.
---------
B& C:llä on ollut laina-auto käytössään kohta parin viikon ajan. Vaikka autoilu onkin mukavaa & helppoa ja siksi pelottavan addiktoivaa, ovat B&C vakaasti päättänyt olla hankkimatta autoa. Syynä tähän ovat ainakin seuraavat:

1) Auton ostamatta jättäminen on merkittävä ympäristöteko. Yksityisautoilu kuormittaa ympäristö monin eri tavoin, näistä esimerkkejä ovat mm. teiden rakennus- ja ylläpitotyöt, pakokaasujen päästöt ja renkaiden aiheuttamat pienhiukkaspäästöt, autoilun aiheuttama melusaaste, polttoaineen kuljettaminen ympäri maapalloa, autossa tarvittavien akkujen ympäristökuormitus, auton materiaalien aiheuttama ympäristökuormitus, auton kuljetus valmistuspaikalta asiakkaalle ja tietysti auton loppuhävittäminen, jossa yhä edelleen vain osa materiaalista päätyy kierrätykseen, jne. jne. jne.
2) Auton omistaminen on erittäin kallista, verrattuna suhteellisen edulliseen julkiseen liikenteeseen Helsingissä.
3) Jos autoilet, hyötyliikuntaa ei tule harrastettua oikeastaan ollenkaan ellet työskentele erittäin fyysisessä työssä
4) Se nyt vaan on typerää omistaa auto Helsingin kantakaupungissa, jossa julkinen liikenne on niin hyvin järjestettyä :)
5) Autoillessa jää näkemättä niin moni asia, jonka kävellessä ehtisi havaita (kaikki luonnon hienot detaljit, ympäriinsä hyörivät ihmiset jne.).

Tietysti on niin, että ilman yksityisautoa voi käydä kuten Beanille ja Crumpetille: kaupasta palatessa vesi/räntäsade yllätti ja paperikassit täynnä uuden vuoden kokkailuihin tarkoitettuja ostoksia levisivät (konkreettisesti) pitkin teitä, vähän ennen kotiovea;) Mutta siitäkin kommelluksesta selvittiin ja jutulle on naurettu monet kerrat :D Joten eipä sekään ollut niin vakavaa, että päätös olla ostamatta autoa muuttuisi..

By Bean & Crumpet