One could scarcely desire more delightful conditions for a nocturnal ramble

Venetsia on kiehtova ristiriitaisuuksien kaupunki: yhtäällä täynnä turisteja, toisaalla täysin autioita pikkukujia ja campoja, historiallista kauneutta & ränsistyneitä asuinkortteleita, luksusta & köyhyyttä, vieraileville rakennettua kulissia ja paikallisten todellisuutta. Meillä oli upea matka: tunnelma oli leppoisen rakastava ja etsimämme kevätkin löytyi laguunin rannoilta - ja seurasihan se kannoillamme Suomeenkin.. Venetsiaan palaamme taatusti!

Ilman dramatiikkaa ei kuitenkaan tämäkään retki sujunut: lähiomaisen vakava sairastuminen ja leikkaukseen joutuminen juuri ennen lähtöämme  toivat omat sävynsä matkan väreihin.. Onneksi meistä on tukea toinen toisellemme.

Seuraavassa pieni matkapäiväkirja maaliskuiselta pyrähdykseltämme ja vinkkejä kaupunkiin suuntaaville.

Yövyimme Hotel Sant'Elenassa Sant'Elenan saarella ja ihastuimme tämän hotelliksi muutetun luostarin hiljaisuuteen ja laadukkuuteen. Sant'Elenan saari on paratiisi turistilaumoihin kyllästyneelle matkaajalle: täällä on mahdollista nähdä paikallisia arkisissa toimissaan tai istahtaa puistoon, puiden katveeseen nauttimaan näkymistä merelle ja maalle.

Sant'Elenan yksi harvoista ravintoloista, Osteria Dal Pampo oli hienoinen pettymys, joten emme suosittele sitä täysin rinnoin. Toisaalta Dal Pampon lähellä sijainnut Vecia Gina on mahtava pizzeria. Täällä paikalliset siemailemailevat Camparia sodalla tai Spritz Aperolia ja joko hakevat herkullista pizzaa mukaan tai syövät paikan sitä päällä. Hauskana kuriositeettina saimme tietää, että mm. Brad Pitt ja Jamer Berenger ovat vierailleet täällä.

Vaporetoilla matkustaminen oli yllättävän helppoa sekä kätevää ja 7 päivän matkakortti oli ehdottomasti   hintansa arvoinen. Vaporetoissa kannattaa muistaa huomaavaisuus muita matkustajia kohtaan: väistä sivummalle laukkujen kanssa liikkuessasi, sulje matkustamon ovi perässäsi ja anna istumapaikka eniten tarvisevalle.  Jos merijalkasi ovat yhtä tottumattomat kuin meidän, pidä varasi noustessasi veneeseen tai sieltä pois (näimme valitettavasti ambulanssilaivan paikkaamassa jotakuta sateisella säällä laiturilla liukastanutta, joten kannatta olla tarkkana). Henkilökunta vaporetoilla suhtautui ihmeen kärsivällisesti ja ystävällisesti turisteihin.

Calle dei Stagnerilta löytyy La Antica Calice ravintola, johon me itse törmäsimme sattumalta ensimmäisen ja palasimme tarkoituksella toisen kerran. Tämä paikka on todellinen löytö: gondolieerit ja venetsialaiset syövät täällä lounasta ja ruoka on erinomaista. Oluen ystäville Birraria al Corte tarjoaa hyvän valikoiman italialaisten pienpanimoiden oluita. 

Rialton silta oli turistien hot-spot, off-seasonista huolimatta. Mura Rialtossa joimme drinkkejä paikallisten kanssa ja söimme venetsialaisia napopaloja (cicchetti). Campolla ravintolan edessä myydään viikonloppuisin edullisia friteerattuja mereneläviä. Rialton alueella sijaisevalla Campo della Pescherialla venetsialaiset hyörivät ruokaostoksilla ja turistit ihmettelevät tarjolla olevaa valikoimaa. 

Peggy Guggenheim Collection on  kuten meillä tapana sanoa, "ihmisen kokoinen museo", eli sen kokoelma oli kompakti ja laadukas - suosittelemme siellä vierailua lämpimästi, vaikka museon tilat ovat pienet runsaaseen kävijämäärään nähden. Vaihtuva näyttely Postwar. Italian Protagonists ei herättänyt meissä suuremmin tunteita.

Pizzeria Ae Oche Zattere on mutkaton pieni ketjuravintolaVenetsiassa. Paikka on venetsialaisten opiskelijoiden suosiossa: täältä saa isoja & tuoreita salaatteja ja herkullista pizzaa & miellyttävää palvelua. Galleria dell'Accademiassa vierailu oli rauhallinen elämys, koska muita taiteen ystäviä oli yllättävän vähän paikalla. Museon kokelmat painottuvat venetsilaiseen kuvataiteeseen: esillä on mm. Canaletton, Carpaccion, Tiepolen, Tintoretton, da Vincin ja Titianin töitä. Muista käydä katsomassa Giorgionen Tempesta.

Spritz Aperolit maistuivat vähän siellä sun täällä.. Kuva Bar Spritzistä, Campo Santo Stefanolta.

Palazzo Fortunyssä oli perusnäyttelyn lisäksi esillä Antoni Tàpiesin töitä. Vierailimme Barcelonassa hänen museossaan, jossa hänen työnsä herättivät meissä "hämmennystä", niinpä meistä oli mielenkiintoista palata tämän taiteilijan töiden pariin. Lisäksi kokoelma oli rakennettu Fortuny e Wagner - teeman ympärille (kävimme taannoisella Berliinin matkallamme katsomassa Stephen Fryn dokumenttielokuvan Wagner & Me, joten tämä näyttely ns. pakollinen poiminta). Peruskokoelma kiinnostanee kaikkia taideteollisesta muotoilusta kiinnostuneita. Bar Acuicheta sijaitsee Campo Filippo e Giacomolla: täällä ohjelmassa muutama polpetta & Spritz.

Venetsia on kaupunki, jossa voit yhdistää kaupunkiloman rantalomaan: Lido di Venezia on vain pysäkin päässä Sant'Elenan saarelta. Loputtoman pitkien ja vielä tuolloin tyhjien rantojen lisäksi näimme retkellämme Lidon sisäisessä kanaalissa uponneen veneen nostoyrityksen ja yritimme taas tottua saarella liikkuviin autoihin. 

Lidolla sijaitsee myös Beit Chaim,  juutalainen hautausmaa, mikä oli koskettava vierailukohde. Tunnelma on harras, tänne ei kannata yrittää bikinit päällä. Myös valokuvaaminen on kielletty.

Ruokakauppa aukioloajat kannattaa tarkistaa etukäteen, koska kaupat eivät olleet auki myöhään ja ne voivat olla myös päivällä muutaman tunnin kiinni. Sunnuntaina ilmeisesti vain Lidolla sijaitseva isompi kauppa on auki. In Coop Via Garibaldilla oli hyvä pelastus Sant'Elenalla majailevalle.

Caffè La serran puutarhamyymälä ja ihana kahvila ilostuttivat pieniä viherpeukaloita Viale Giuseppe Garibaldilla.

Il Nuovo Galeon ravintolan löysimme matkakirjan vinkeistä. Ikävä kyllä tämä ravintolan ruoka ei ollut kovin ihmeellistä, vaikkakin palvelu siellä oli erittäin ystävällistä. Venetsian Merimuseo, Museo Storico Navale on valitettavan ylenkatsottu helmi. Täällä pääset tutustumaan gondolien historiaan ja Venetsian kaupallisen merenkulun sotaiseen menneisyyteen.

Osteria Da Pozzi Dae Fie on pieni & hauska korttelibaari Castellon keskellä. Tähän todella omaperäisesti sisustettuun kuppilaan ei moni turisti löydä, niinpä palvelu oli erittäin ystävällistä.

Trattoria alla Rampa Via Garibaldilla on pikkuruinen ja vaatimaton ravintola, johon löysimme sattumalta. Paikallisten suosiossa oleva kahvila & ravintola sijaitsee pienen kalatorin vierestä ja tarjoilee edullista & mutkatonta ruokaa lähellä biennaalialuetta.

Ca'Pesaron perusnäyttelyyn sisältyi fantastinen itämaisen taiteen näyttely, pelkästään sen takia museossa kannatta vierailla. Hieno goottilainen palatsi, Giorgio Franchetti alla Ca’ d’Oro on oiva vierailukohde keskiaikaisen taiteen ja symboliikan ystäville.

Cannaregion alueella sijaitseva Ristorante al Giglio ravintola on suunnattu enemmän turisteille, joten ruoka on melko keskinkertaista. Ghetto di Venezia on ensimmäinen getto, sen perustaminen ajoittuu 1500-luvulle.

San Giovanni Grisostomon pikkuruisessa kirkossa kävimme sytyttämässä kynttilät (vaikkemme itse uskonnollisia olekaan) läheistämme miettien. Santa Maria della Pietàn sisäänpääsymaksu kannattaa maksaa, jos haluat nähdä Tiepolon maalaamat freskot. Valitettavasti matkamme ajankohtana ei järjestetty Vivaldin konsertteja, mihin kirkon ohjelmisto on erikoistunut. Renessanssitaiteilija Vittore Carpaccion töitä on esillä Scuola di San Giorgio degli Schiavonissa.

Viimeisenä vinkkinä suosittelemme 

Venetsiaan matkaaville tai siellä asumisesta haaveileville suomalaisen paluumuttajan arkea kanaalien kaupungissa taltioivan Vihdoinkin Venetsia -blogin seuraamista.

By Bean & Crumpet

Day by day, in every way, I'm getting better and better

Last summer we were in Mitte, Berlin and got caught in a fierce rain. There was no way we could have got to our nearby home without getting thoroughly drenched, so we decided to seek solace in Schwarzwaldstuben restaurant. Right there, next to a refreshing pint we got to know Flammkuchen for the very first time and we were convinced.

Pictured here is our first ever attempt of the dish - we want more of this!

------  

Viime kesänä Berliinin Mittessä rankkka sadekuuron yllätti meidät. Emme olisi millään päässeet ihan lähellä sijanneeseen kotiimme kastumatta likomäriksi, joten haimme suojaa Schwarzwaldstuben ravintolasta. Siellä, virkistävän oluen äärellä tutustuimme ensimmäistä kertaa Flammkucheniin ja olimme täysin myytyjä.

Kuvassa ensi kokeilumme ruuasta - tätä on saatava lisää!

By Bean & Crumpet

I've just had bollerer champagne, and, what's more, I had it on an empty stomach

 Viimeisimpiä löytöjämme Helsingin ravintolatarjonnassa on Kuu. Tämä pienehkö kortteliravintola on ollut jokaisella vierailukerralla luotettavan laadukas. Ruuissa käytetään kotimaisia kauden aineksia ranskalaiselle bistrokeittiölle ominaisella, kuitenkin hienostuneella tyylillä. Palvelu on nopeaa ja asiantuntevan hienotunteista. Useamman ruokalaijin sisältävät menut ovat todella hintansa väärtit, joita voimme lämpimästi suositella.

Kuvissa kanttarellikeitto, kurpitsakeitto, paahdettuja punajuuria vuohenjuustomoussen kera, nieriää kauden kasvisten kanssa, karitsaa tumman valkosipulikastikkeen kanssa, sekä kotimaista uuniomenaa itsetehdyn vaniljajäätelön kera.

By Bean & Crumpet

Just as you like

Mukavan lomapäivän resepti: kevyttä siivoilua Metallican Ride the Lightning levyn soidessa (tämä putkiremontin evakkokotimme puhdistuu hetkessä), kävelyretki syksyisessä valossa (kotiseutumatkailua parhaimmillaan), Korjaamolle ihmettelemään Heikki Marilan kukkia (Carnegie Art Award 2012 myönnettiin ihan syystä), kävelystä nälkäisinä ravintola Kuuhun syömään (kolme ruokalajia, kyllä kiitos), jatketaan edelleen jalan Tennispalatsiin Aki Kaurismäen Le Havre-elokuvan maailmaan (taas tuli Ranskaa ikävä), sitten Stockmannille ostamaan viikonlopun herkkuja (lista valmiina, tietty), kotiin leipomaan herkkuleipää ja valmistelemaan ranskalaisia (tartarpihviä & entrecote ja lasissa Château Sénilhac), sohvalle pötkimään & torkkumaan ja uusi Keeping Up Appearances -sarjan 5 tuotantokauden dvd pyörimään ("My Royal Doulton with handpainted periwinkles.").

By Bean & Crumpet

The past was past and a new era had begun

"Love, Miss Holiday, is delicate plant. It needs tending, nursing, assiduous fostering."

In Leave it to Psmith by P. G. Wodehouse

Vietimme viikko sitten ensimmäistä hääpäiväämme täällä Berliinissä, meille tyypilliseen tapaan:  herkutellen ravintola Bocca di Baccon romanttisissa puitteissa. Olemme vuoden mittaan puhuneet siitä, miten naimisiin meno ei ole muuttanut välillämme mitään - ja hyvä niin - sillä olemme olleet toisiimme yhtä sitoutuneita suhteemme alusta alkaen. 

Elämämme on yhteisiä harrastuksia, arkea ihanassa kodissamme, matkustelua, haaveita & unelmia - kahden ihmisen välistä onnea. 

Kaikki, mitä haluamme, on tässä.

By Bean & Crumpet

I don't know what I'd have done without you at my side

Ihana juhannus kotona Helsingissä: herkuttelua parvekkeella & ruokapöydän ääressä (kuvissa balsamico-mansikkasalaatti prosciutton & halloumin kera à la Jamie Oliver ja ravintola Kuun inspiroima annos eli karitsan paahtopaisti karitsaraviolien, persiljapeston, varsiselleri-porkkanapyreen sekä voissa paistettujen kevätvihannesten kera), Komisario Morsen seitsemäs tuotantokausi (kiitos V&J), uuden Ariete Gran Gelato Metal 693 jäätelökoneen testaamista (Pavun toiveesta vadelma-jugurttijäätelöä, nam), molskimista Uimastadionilla (niin kovin rauhallista sielläkin), Berliinin matkakirjojen lukemista ja matkan suunnittelua (jo yksi ravintolavarauskin tehtynä) - naurua, läheisyyttä, intohimoa, suukkoja & haleja..

By Bean & Crumpet

You young toad!

In Paris they know how to enjoy themnselves, but with some modesty in mind. If you want to spoil yourself with a delicious dessert, choose café gourmand. You'll get an espresso and a selection of miniatyre sweet desserts.

So much to eat, so little time..

-------

Pariissa osataan nautiskella, mutta kohtuus mielessä. Jos haluat hemmotella itseäsi herkullisella jälkiruualla, valitse café gourmand. Saat espresson lisäksi joukon miniatyyrimaisia makeita jälkiruokia.

 

Niin paljon syötävää, niin vähän aikaa..

 

By Bean & Crumpet

There was every need

Children in the kitchen.

Who would have thought, that in Paris they would know, how we were, when we were tiny?

--------

Lapset keittiössä. 

Kuka olisi arvannut, että Pariissa tiedetään, millaisia me pikkuisina olimme?

By Bean & Crumpet

He had seen something that brought the roses back to his cheeks

In Paris, on Rue Vivienne (75002) near the stock exchange (that is bourse in French), is a bistro called La Bourse ou La Vie (Your Money or Your Life), which decor could be described by calling it 'a drunkards nightmare'. The bistro is owned by former architect, Patrice Porte (pictured in the white shirt), who seems to be threre always, larger than life - enjoying his wines - chatting up regulars and shaking hands & kissing everybody else.

But there is unbeatable attraction: pavé au poivre avec frites -  that is pepper steak with fries. Our steaks were à point (medium), - tender and juicy. The fries tasted delicious (they are fried in suet), but the real catch of the dish is the pepper cover on the steak - the amount of pepper gives an intoxicating feeling - and the peppery cream sauce. This pleasure leaves a permanent memory..

---------

Pariissa, Rue Viviennellä (75002) lähellä pörssiä (bourse ranskaksi), on bistro nimeltään La Bourse ou La Vie (Rahat tai henki), jonka sisustusta voisi kuvailla sanoilla 'humalaisen painajainen'. Paikan omistaa entinen arkkitehti, Patrice Porte (kuvassa selin valkoisessa paidassa), joka tuntuu olevan aina paikalla, elämää suurempana - viineistään nauttien - jututtaen vakiasiakkaita ja kätellen & poskisuudellen kaikkia kävijöitä. 

Paikalla on kuitenkin löymätön vetonaula: pavé au poivre avec frites eli pippuripihvi ranskalaisilla. Pihvimme olivat à point (mediumeja), - mureita ja mehukkaita. Ranskalaiset maistuvat herkullisilta (ne on paistettu eläinrasvassa), mutta koko ruuan kruunaa pihvin pippurikuorrutus - pippurin määrä tuntuu humalluttavalta kokemukselta - ja kermainen pippurikastike. Tämä nautinto jättää pysyvän muiston..

 

By Bean & Crumpet

Nothing happened when he reached the lodge and rang the front door bell

A Finnish customer at it best..

A waiter arrives at the counter, where customers have been waiting for few minutes.

The customers begins by saying: "The service here is really bad and slow."

--------

Suomalainen asiakas parhaimmillaan..

Tarjoilija saapuu tiskille, jossa asiakkaat ovat odottaneet muutaman minuutin.

Asiakas aloittaa: "Täällä on kyllä todella huono ja hidas palvelu."

By Bean & Crumpet

Our mutual friend is still a little terse with the flesh and blood, eh?

French logic..?

B&C in a restaurant in Paris. Suddenly, just past our feet springs a mouse.

Crumpet is startled by this rather surprising sight and lets out a little scream in Finnish: "Mouse!" The French customers seem to find Crumpets reaction and the whole situation mainly amusing. The mouse quickly dissappears under a cupboard near by, where they store cutlery and bread served to customers.

Since no one in the staff witnessed the situation, the determined little Crumpet tries to inform them of this displaced creature. After hearing what she has to say, the waiter answers, shrugging her shoulders: "They come from the back alley".

So, because the mice were not restaurant's own mice, the whole thing was settled as that.

By Bean & Crumpet
-------
Ranskalaista logiikkaa..?

B&C ravintolassa Pariissa. Yhtäkkiä aivan jalkojemme juuresta viuhahtaa hiiri.

Crumpet säikähtää tätä yllättävää näkyä ja kiljahtaa suomeksi "Hiiri!" Ranskalaisia asiakkaita C:n kiljahdus ja koko tilanne näyttää lähinnä naurattavan. Hiiri katoaa läheisen kaapin alle, jossa säilytetään mm. aterimia ja pöytiin tarjoiltavaa leipää.

Koska kukaan henkilökunnasta ei nähnyt tilannetta, yritti päättäväinen pikku Crumpet vielä kertoa tästä ravintolaan kuulumattomasta otuksesta. Kuulemaansa tarjoilija vastaa, olkapäitään kohauttaen: "Ne tulevat takakujalta".

Eli koska hiiri ei ollut ravintolan oma hiiri, oli asia sillä selvä.

By Bean & Crumpet

This is the life

Friday night, celebrating life and summer with best friends. Start evening of  in Benjam's Bistro, continue in B&C's corners, Harvey Wallbanger punch in a glass. The night never comes..

-----------

Perjantai-ilta, juhlitaan parhaiden ystävien kanssa elämää ja kesää. Aloitetaan ilta Benjam's Bistrossa, jatketaan B&C:n nurkissa, lasissa Harvey Wallbanger boolia. Yö ei tule koskaan..   By Bean & Crumpet

You're not a lawyer, by any chance, are you, sir?

Owner of the Showbiz Deli: "So you really like the chopped chicken liver?"

Bobb Hill: "I love it! It's meat I can eat with a spoon."

Owner of the Showbiz Deli: "I get it in a drum from a catalogue. It's a lot easier than Italian food, like my last place. Did you know you have to heat up I-talian food?"

Bobb Hill: "Well, you got to melt the cheese."

In King of the Hill

By Bean & Crumpet

I, personally, put in a bit of quick gulping

Paris, restaurant Polidor. In the restaurant there are many long tables, to which people are taken, to sit and eat with strangers.

Sitting next to us is a stylish, middle aged American woman, with her twenty something daughter. They look intensely at the menu, daughter translates it into English. The mother does not seem to find anything she likes, she would like have (for example) bœuf bourguignon, which the restaurant does not serve in the summer season (as the kind waitress politely explains to her). In the end the mother ends up ordering a minced meat steak, that is on the childrens menu, but she'll get an adults portion of it.

At the same time we are eating our starters (we both had the Menu Gourmande), Crumpet snails Bourgogne and Bean salmon. Immediately after being seated and constantly from there on the mother and the daughter glance at Crumpet´s snails and the mother keeps asking the daughter: "Are you ok? How are you feeling?" in which she replies: "I'm alright".

After repeating these questions a numerous times the mother suddenly says that she is not feeling well and that she wants to leave. They argue a bit (Are you sick? Do we really need to leave?) after which the daughter asks the waiter to cancel their order, which they made just minutes ago. The puzzled waiter is left to comprahend this sudden 'illness'. The two women dash to door.

Crumpet to Bean: " One can but wonder, what they would have done, if they had seen me eat those frog legs, as I did yesterday?".

By Bean & Crumpet
--------- 
Pariisi, ravintola Polidor. Ravintolassa on paljon pitkiä pöytiä, joihin ihmiset ohjataan ruokailemaan vieraiden ihmisten seuraan.

Viereemme saapuu tyylikäs, keski-ikäinen amerikkalainen nainen noin parikymppisen tyttärensä kanssa. Tutkivat listaa, tytär kääntää äidilleen ranskankielistä menua. Äiti ei tunnu löytävän listalta mitään mieleistään, hän haluaisi mm. bœuf bourguignon'ia, jota ravintolassa ei tarjoilla kesäkautena (tämän ystävällinen tarjoilija
kertoo naisille). Lopulta äiti tilaa jauhelihapihvin, joka on lastenlistalla, mutta jonka hän saa neuvoteltua aikuisten annokseksi.

Samaan aikaan me syömme vieressä alkuruokiamme (valitsimme molemmat Menu Gourmanden), Crumpet etanoita Bourgognen tapaan, Bean lohta. Heti istuttuaan ja vähän väliä sen jälkeen nainen ja hänen tyttärensä vilkuilevat Crumpetin etanoita ja äiti kyselee jatkuvasti tyttäreltään: "Oletko kunnossa? Kuinka voit?" Johon tytär vastaa: "Olen ihan ok."

Jankutettuaan tyttärensä vointia, nainen yhtäkkiä sanoo, ettei voi hyvin ja että hän haluaa lähteä. Äiti ja tytär väittelevät hetken (Oletko sairas? Pitääkö meidän lähteä?), jonka jälkeen tytär kutsuu tarjoilijan paikalle ja peruttaa aivan hetki sitten tekemänsä tilauksen, hämmentyneen tarjoilijan yrittäessä ymmärtää tätä äkillistä 'sairastumista'. Naiset poistuvat paikalta kiireen vilkkaa.

Crumpet Beanille: "Mieti mitä olisi tapahtunut, jos he olisivat nähneet minun syövän sammakonreisiä, kuten eilen?"

By Bean & Crumpet

There wouldn't be any need for us to starve in the gutters

We had a three course lunch menu (for £21) at Gordon Ramsey´s Maze Grill while visiting London. Maze Grill is one of Ramsey´s restaurants in London, modelled after, and inspired by, classic New York steak houses. We had booked our lunch early, when we were planning our four day visit to the city. We thought it was time to check one of man´s restaurants as his face seems to all around telly these days in Finland (couple of years late from rest of the world).

Decor of Maze Grill is pretty simple, plain and quite relaxing actually. Guests wait in separate bar area when they arrive to the restaurant and are led to tables when everything is ready. Service was ok, there were many waiters and waitress' present, but some of them seemed quite confused and didn´t know what they were supposed to do exactly. Everything worked well from starters to dessert, but when it was time to pay, everybody seemed to vanish and were not interested to check us out and take new customers in. There was a mistake in our bill, which was corrected with huge apologies, so we were not too upset about it. Clientele seemed to include workers from nearby offices, your usual business lunch people and food tourists like us, snapping photos of the foods.  

Lunch menu started with sardine bruschetta, complemented by cherry tomatoes and rocket salad. This small starter was quite good, but toast was little bit burnt, the crust rather hard (almost impossible to cut with a knife) and rocket salad was too oily for our taste. For mains we had 6oz rump of beef with Béarnaise sauce and chips and salad. Steak was tender, good and medium, like we asked, but side dishes were just too salty. You might expect chips to be salty, but these were just too salty. Salad was also ruined by too much oil and salt. Garlic mayo and Béarnaise were spiced up with thyme, rather pungent and controling taste in this dish, since roasted garlic, which was served with main course was garnished with it too. Side garlic seemed to give most of the eaters some grief, since you had to dig out the cloves out with your knife (not so easy, if it's your first time).

Then it was time for dessert. Bean had marengue with raspberry sauce and Crumpet took selection of British cheeses. Marengue was nice, although little bit too hard on the top and raspberry sauce was good. Crumpet´s British cheeses were not selected very well and certainly not for average taste. Crumpet is a little cheese lover and always ready to try new cheeses, but these were too much. Blue cheese had too again too salty and manurelike taste. Goat cheese was rather young and again, pungent. Best of the selection was soft cowmilk cheese, which was rather plain in the end.

All in all it was nice to try out a "celebrity chef" restaurant and to see what the fuss is all about. In this case, we might ask, is it much ado about nothing? 

By Bean & Crumpet

All his private documents were secure in a safe-deposit box

London was/ Lontoo oli: Eurostar (fast & convenient - from city center to another - highly recomended/nopea & kätevä - keskustasta keskustaan - suosittelemme), King´s Cross/St.Pancras International (new and clean/uusi ja puhdas), Victoria Station (homestop/kotipysäkki), Best Western Victoria Palace (friendly staff & very clean room/ystävällinen henkilökunta & erittäin siisti huone), Sainsbury's (yes please/kyllä kiitos), 

Harrods (the food department does not compere to the one in Galleries Lafayette in Paris/ ruokaosasto ei vedä vertoja Pariisin Galleries Lafayettelle ),Victoria & Albert Museum (horn of plenty/runsaudensarvi) ,The V&A Café & roast lunch (must try in london - pictured above/pakko kokeilla - kuvassa), Grace Kelly - Style Icon -näyttely (full of retired Americans(mostly ladies)/täynnä eläkeikäisiä amerikkalaisnaisia), Suomen suurlähetystö (we just happened to come in the neighbourhood/satuttiin kulmille), 

Kettle Chips & ready-made dips/valmisdipit (why can't you get these from Finland/miksei näitä saa Suomesta?), tabloid papers/tabloid-lehdet (The Sun, Daily Express, Daily Mail, Daily Mirror, Daily Star - what absolutely marvelous tripe/mahtavaa hömppää), Maze Grill (owned by Gordon Ramsey - more of this later/Gordon Ramsey'n omistama - tästä lisää myöhemmin), Coach & Horses ja Iron Duke-pubs/pubit (half a pint & G&T), Mr Porky (we were obligated to try - yak - how can someone eat these?/oli pakko vihdoin kokeilla: yök - miten joku voi syödä näitä?),

Charing Cross Road and its book shops/ja sen kirjakaupat & Fopp (is there still room in the luggage?/paljonko laukkuun mahtuu?), Covent Garden Piazza & Punch and Judy pub (hello Pimm's), Paradise Indian Restaurant (extra sauces/lisäkastikkeina mm. chutney, raita, dal), Bean's birthday/Pavun synttärit& Ritz London & classic afternoon tea (more of this later/tästä lisää myöhemmin), Piccadilly Circus & Christopher Wrenin designed/suunnittelema kirkko St. James Piccadilly (was Wrens own favorite/Wrenin suosikki suunnittelemistaan), St. James´ Square and Park (hello duckies), London Black Cabs (even reasonable tipping got the cabbies to chat nicely/jo kohtuullinen tippaaminen sai kuskit jutustelemaan mukavia), 

St George´s Tavern (day time pint and Fish & Chips & Mushy Peas and Lincolnshire Whirl Sausage/päiväoluet ja illalla Fish & Chips & Mushy Peas ja Lincolnshire Whirl Sausage), Imperial War Museum (Keep Calm and Carry On - motto for our trip :) /tämä lause on ollut tämän matkan motto:)), Tate Britain (museum with reasonable size - Turner paintings were "a must see"/ihmisen kokoinen museo - lempparimme J.M.W. Turner oli "must see").

By Bean & Crumpet