When a relationship ends between two people, it truly measures ones character and growth as a human being. When those two face the most difficult and the last thing between them, it often reveales the true value and meaning of their relationship to them both. Can one, during and after breakup step over their own grief and hurt feelings? Can one consider the feelings of other and wish them well, as they did during their relationship? Does one want to remain friends, really, and that way hold on to the memories shared together..Or perhaps act selfishly, wishing and causing harm to other? Can one look oneself and former partner in the eye after it all?
Kun ihmissuhde päättyy eroon, siinä todellakin punnitaan ihmisen mitta. Kun kaksi ihmistä kohtaa yhteisen taipaleensa vaikeimman ja viimeisen asian, usein paljastuu suhteen todellinen arvo ja merkitys heille molemmille.
Pystyykö eron hetkellä ja sen jälkeeen astumaan oman surun ja pahan mielen yli, ajattelemaan myös toisen tunteita ja toivomaan toiselle kaikkea hyvää, aivan kuten oli tehnyt suhteen aikanakin? Haluaako oikeasti säilyttää ystävyyden ja sitä kautta muistot, jotka ihmissuhteeseen liittyi vai toimiiko pelkästään itsekkäästi, toivoen ja aiheuttaen toiselle pahaa..? Pystyykö eron jälkeen katsomaan entistä kumppaniaan silmiin tai itseään peilistä?
Pystyykö eron hetkellä ja sen jälkeeen astumaan oman surun ja pahan mielen yli, ajattelemaan myös toisen tunteita ja toivomaan toiselle kaikkea hyvää, aivan kuten oli tehnyt suhteen aikanakin? Haluaako oikeasti säilyttää ystävyyden ja sitä kautta muistot, jotka ihmissuhteeseen liittyi vai toimiiko pelkästään itsekkäästi, toivoen ja aiheuttaen toiselle pahaa..? Pystyykö eron jälkeen katsomaan entistä kumppaniaan silmiin tai itseään peilistä?
By Crumpet
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti